Kategoriat
ilmastopolitiikka

Talouskasvun irtikytkentä

Irtikytkennällä tarkoitetaan että talouskasvun ja luonnonvarojen käytön välinen yhteys katkaistaan, tai trendikäyrät saadaan ainakin erkanemaan toisistaan.

Irtikytkennästä puhutaan myös vihreänä kasvuna. Kasvumyönteisenä ajattelutapana se on siten osin vastakkainenkin käsite kohtuullistamisen tai degrowthin kanssa.

Suuressa kuvassa teollistumisen ja globalisaation tuoma talouskasvu on vaatinut jatkuvasti kasvavia resursseja, etenkin fossiilisia polttoaineita. Globaalin luonnonvarojen käytön arvioidaan yli kymmenkertaistuneen 1900-luvun alusta laskien, ja kasvu on vain kiihtynyt.

Suurin vaikuttaja viime vuosikymmeninä on ollut kehittyvien maiden voimakas teollistuminen ja niiden väestön nouseminen köyhyydestä keskiluokkaan ja kuluttajiksi.

Osassa kehittyneitä, jälkiteollisia yhteiskuntia resurssien käyttö on pienentynyt. Tätä tarkastellessa on kuitenkin huomioitava ns. piilovirrat. Yhä suurempi osa näissä maissa kulutetuista hyödykkeistä on tuotettu kehittyvissä talouksissa, ja siten resurssien käyttö ei näy loppukäyttäjien taseessa.

Tämä koskee tavaroiden lisäksi myös elintarvikkeita. On arvioitu että noin 40 prosenttia suomalaisten syömien elintarvikkeiden käyttämästä maa-alasta on Suomen ulkopuolella.

Tämä on siis nykytilanne, mutta millaisia mahdollisuuksia suunnan muuttamiseen on?

Nettiin siirtyminen ratkaisuna?

online viihde

Digitalisaatio eli palvelujen ja kulutuksen siirtyminen kasvissa määrin online-maailmaan saattaa vaikuttaa helpolta ratkaisulta irtikytkennän saavuttamiseen.

Arkijärjellä ajateltuna näin olisikin: muovinen lelu korvautuu online pelillä jolloin sekä valmistukseen käytetyt resurssit että syntyvä jäte vähenee.

Elokuvia ladataan suoratoistopalveluista dvd-levyjen ostamisen sijaan, ja aikaa voi viettää vaikka kasinolla kotoa poistumatta. Varsinkin nuorempien sukupolvien sosiaalinen elämä on yhä vahvemmin linjoilla ”kylille” kokoontumisen sijaan. Arkisten asioiden hoitaminen internetin kautta säästää myös monta autoreissua.

Kun kuitenkin katsomme miten tätä digitaalista infrastruktuuria ylläpidetään, muttuu asia mutkikkaammaksi.

Kaikki google-haut, videot ja pelien tapahtumat kulkevat valtavien palvelinkeskusten kautta. Ne kuluttavat yksinään jo noin 2% maailman sähköntuotannosta, ja osuuden arvioidaan nouseva 8 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

On arvioitu että vuoden 2018 jättihitti Despaciton musiikkivideon katselu Youtubessa kulutti saman verran energiaa kuin 40000 Yhdysvaltalaista kotitaloutta vuodessa.

Spekulatiivisten virtuaalivaluuttojen ”kaivaminen” ja lohkoketjun varmentaminen on myös todellinen energiasyöppö. Yksistään Bitcoin vastaa Sveitsin sähkönkulutusta.

Suuret ICT-alan yhtiöt ovat tähän kyllä myös pyrkineet reagoimaan. Esimerkkinä Googlen jätti-investoinnit tuulivoimaan joista osa kohdistuu Suomeen.

Kun online-väestö ja siirrettävän datan määrä kasvaa eksponentiaalisesti, ei siirtymä uusiutuviin energianlähteisiin ole tälläkään alalla helppoa.

Onko irtikytkentä lainkaan mahdollinen?

Irtikytkentä saattaa olla helpompaa yksittäisen resurssin tai ympäristövaikutuksen osalta kuin kokonaisuutena. Esimerkiksi sähköautot, sikäli kun sähkö tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä, vähentävät hiilidioksidipäästöjä.

Niiden valmistukseen kuitenkin käytetään useita mineraaleja kuten kobolttia joiden tuotantoon liittyy omat ongelmansa.

Osa tutkijoista onkin suhtautunut skeptisesti irtikytkennän mahdollisuuksiin. On esitetty että talousjärjestelmän syvällisempi uudelleenjärjestely on välttämätöntä, ja osana tätä myös kulutuksen tasoa on laskettava.

Euroopan Unionin uusin Vihreän kehityksen ohjelma on kuitenkin selvästi vihreää kasvua eli irtikytkentää tavoitteleva. Poliittisesti tämä vaihtoehto on varmasti helpompi kuin kertoa äänestäjille, että nyt on tyydyttävä vähempään.

Osa laittaa toivonsa teknologian kehittymiseen, jopa megaprojekteihin kuten Saharan metsittämiseen tai Power-to-X järjestelmiin joissa uusiutuvaa sähköä muunnetaan nestemäisiksi polttoaineiksi.

Uusiutuvien energioiden tehokkuus onkin kasvanut hyvällä vauhdilla, joten täysin toivottomana tilannetta ei voi pitää. Mikäli kuitenkin haluamme saavuttaa IPCC:n 1,5 asteen tavoitteen, on myös itse kulutuksen vähentäminen käytännössä pakollista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *