Kategoriat
ilmastopolitiikka

Kohti hiilineutraalia Suomea

Suomi on asettanut itselleen kovan ja kunnianhimoisen tavoitteen: maan tulisi olla hiilineutraali jo vuonna 2035. EU tasolla tavoite on vuodessa 2050, joten Suomi aikoo olla edelläkävijä.

Tiukennettu tavoite on osa kesällä 2019 laadittua hallitusohjelmaa ja sen alakohtaa Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi.

Kiirehtimiseen on syytä: Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on varoittanut että ilmaston lämmetessä yli 1,5 astetta aiheuttaa katastrofaalisia seurauksia sekä luonnolle että yhteiskunnille. Aikaa suunnan kääntämiseen on vain joitakin vuosia.

Hiilineutraaliuden saavuttaminen ei myöskään ole päätepiste. Tavoitteena on jatkaa hiilinegatiiviseksi jolla osaltaan korjataan menneiden vuosikymmenien saldoa.

Toistaiseksi vain kaksi maata, Bhutan ja Suriname ovat saavuttaneet tämän tilan. Kehittyneistä, rikkaista länsimaista Suomea tiukemman tavoitteen on asettanut ainoastaan Norja joka pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.

Keinot tavoitteen saavuttamiseksi

Tärkein ohjauskeino uuden tavoitteen saavuttamiseksi on ilmastolain päivittäminen ja sen ohjausvaikutuksen tehostaminen. Lakiin on tarkoitus lisätä tavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Tavoitteen toteutumista arvioidaan vuonna 2025.

Yksi keskeinen osa-alue on energiantuotanto. Osana tavoitetta sähkön ja lämmön tuotannon piätisi olla päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä.

Energiaverotus uudistetaan kokonaisvaltaisesti:

  • Merituulivoiman kiinteistöveroa alennetaan
  • Sähkön varastointiin liittyvä kaksinkertainen verotus poistetaan
  • Teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä lakkautetaan
  • II luokan sähköveroa lasketaan EU:n sallimalle minimitasolle

Tuotantotukien sijaan suositaan investointien rahoitusta. Tämän voi arvioida vaikuttavan positiivisesti uusien tuulivoimaloiden rakentamiseen.

Kivihiilestä päästäisiin eroon jo vuoteen 2029 mennessä ja turve säilyisi ainoastaan huoltovarmuuspolttoaineena. Turpeen energiakäyttö on tavoitteena puolittaa.

Valtiot ja kunnat luopuvat kiinteistöissään öljylämmityksestä viimeistään 2024, ja yksityisiä kiinteistöjä kannustetaan tähän erillisellä ohjelmalla.

Energian tuotantomuodoista nykyiset ydinvoimalat jatkavat ennallaan sikäli kun Säteilyturvallisuuskeskus puoltaa niiden jatkolupia.

Tuulivoima mainitaan erityisesti energiamuotona jonka osuutta tullaan kasvattamaan.

Toki myös kiertotaloudella ja hiilinielujen kasvattamisella on suuri merkitys. Yksistään uusiutuvaa energiaa lisäämällä ei ilmastonmuutosta pysäytetä saati sen suuntaa käännetä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *