Kategoriat
ilmastopolitiikka

Euroopan unionin Vihreän kehityksen ohjelma

Euroopan Unionin komissio hyväksyi vuoden alussa jättimäisen Vihreän kehityksen ohjelman (eng. Green deal – kenties USA:ssa pinnalla olleen Green New Dealin mukaan?).

Investointiohjelman koko seuraavan kymmenen vuoden aikana on 1000 miljardia euroa. Investointeja vivutetaan keräämällä yksityistä rahaa InvestEU:n kautta.

Ilmastosuunnitelman menot ovat jopa neljäsosa EU:n koko budjetista, eli kärkihankkeesta ja uudesta painopistealueesta on kyse.

Tavoitteena on ohjata julkisia investointeja vihreään siirtymään ja lopulta tehdä Euroopan Unionin alueesta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomen oma tavoitehan on vielä tätä kunnianhimoisempi ja tähtää jo vuoteen 2035.

Euroopan Unionin BKT on kasvoi 61% vuosien 1990-2018 välillä, samaan aikaan päästöt alenivat 23%. Tästä ns. irtikytkennästä on siis jo kokemusta, ja nyt kehitystä halutaan viedä vielä pidemmälle.

Rahoitusta jaetaan kaikille alueille, mutta oikeudenmukaisen siirtymän mekanismilla sitä kohdennetaan erityisesti niille joille siirtymä hiilineutraaliuteen tuottaa eniten vaikeuksia.

Käytännössä siis maihin joissa energiantuontanto nojaa eniten fossiilisiin polttoaineisiin kuten kivihiileen, ja joissa siirtymällä olisi eniten negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja talouteen.

Ydinvoima rajataan ulkopuolelle

Vaikka monet investointien yksityiskohdat tarkentuvat tulevaisuudessa, yhteen linjaukseen kiinnitettiin runsaasti huomiota Suomessakin: Ydinvoima on ainakin tässä vaiheessa rajattu investointien ulkopuolelle.

Muun muassa Suomi, Ranska ja Unkari lukeutuvat EU:ssa ydinvoimamyönteiseen blokkiin, Saksassa ja Itävallassa puolestaan vastustetaan sen laskemista uusiutuvaksi energiamuodoksi.

Myös Euroopan parlamentti on ottanut ydinvoimakielteisen linjan: joulukuussa 2019 se päätti että ydinvoimaa ei lasketa vihreäksi sijoituskohteeksi.

Uusiutuvan energian buumi edessä?

Ursula Von Leyenin esittelemä paketti on selvästi myös taloudellista kasvua hakeva. Hiilineutraaliutta ei tässä niinkään tavoitella rajoituksin tai maksuja nostamalla. Kepin sijasta tarjotaan porkkanaa.

Uusiutuva energia tulee samaan huomattavan osuuden näistä investoinneista. Suomi ei todennäköisesti kuulu erityistä tukea saaviin alueisiin kuten vaikkapa hiilestä riippuvainen Puola. Kuitenkin myös suomalainen teknologia varmasti hyötyy panostuksesta.

Jos ydinvoima pysyy paketin ulkopuolelle rajattuna, voisi uskoa että tuulivoiman investoinnit kasvavat entisestään. Tässä vaiheessa komission tiedotteet ovat kuitenkin vielä yleisellä tasolla ja yksittäisistä aluekohtaisista investointipäätöksistä ei vielä ole päätöksiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *