Kategoriat
ilmastopolitiikka

Talouskasvun irtikytkentä

Irtikytkennällä tarkoitetaan että talouskasvun ja luonnonvarojen käytön välinen yhteys katkaistaan, tai trendikäyrät saadaan ainakin erkanemaan toisistaan.

Irtikytkennästä puhutaan myös vihreänä kasvuna. Kasvumyönteisenä ajattelutapana se on siten osin vastakkainenkin käsite kohtuullistamisen tai degrowthin kanssa.

Suuressa kuvassa teollistumisen ja globalisaation tuoma talouskasvu on vaatinut jatkuvasti kasvavia resursseja, etenkin fossiilisia polttoaineita. Globaalin luonnonvarojen käytön arvioidaan yli kymmenkertaistuneen 1900-luvun alusta laskien, ja kasvu on vain kiihtynyt.

Suurin vaikuttaja viime vuosikymmeninä on ollut kehittyvien maiden voimakas teollistuminen ja niiden väestön nouseminen köyhyydestä keskiluokkaan ja kuluttajiksi.

Osassa kehittyneitä, jälkiteollisia yhteiskuntia resurssien käyttö on pienentynyt. Tätä tarkastellessa on kuitenkin huomioitava ns. piilovirrat. Yhä suurempi osa näissä maissa kulutetuista hyödykkeistä on tuotettu kehittyvissä talouksissa, ja siten resurssien käyttö ei näy loppukäyttäjien taseessa.

Tämä koskee tavaroiden lisäksi myös elintarvikkeita. On arvioitu että noin 40 prosenttia suomalaisten syömien elintarvikkeiden käyttämästä maa-alasta on Suomen ulkopuolella.

Tämä on siis nykytilanne, mutta millaisia mahdollisuuksia suunnan muuttamiseen on?

Kategoriat
ilmastopolitiikka

Euroopan unionin Vihreän kehityksen ohjelma

Euroopan Unionin komissio hyväksyi vuoden alussa jättimäisen Vihreän kehityksen ohjelman (eng. Green deal – kenties USA:ssa pinnalla olleen Green New Dealin mukaan?).

Investointiohjelman koko seuraavan kymmenen vuoden aikana on 1000 miljardia euroa. Investointeja vivutetaan keräämällä yksityistä rahaa InvestEU:n kautta.

Ilmastosuunnitelman menot ovat jopa neljäsosa EU:n koko budjetista, eli kärkihankkeesta ja uudesta painopistealueesta on kyse.

Kategoriat
ilmastopolitiikka

Kohti hiilineutraalia Suomea

Suomi on asettanut itselleen kovan ja kunnianhimoisen tavoitteen: maan tulisi olla hiilineutraali jo vuonna 2035. EU tasolla tavoite on vuodessa 2050, joten Suomi aikoo olla edelläkävijä.

Tiukennettu tavoite on osa kesällä 2019 laadittua hallitusohjelmaa ja sen alakohtaa Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi.

Kiirehtimiseen on syytä: Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on varoittanut että ilmaston lämmetessä yli 1,5 astetta aiheuttaa katastrofaalisia seurauksia sekä luonnolle että yhteiskunnille. Aikaa suunnan kääntämiseen on vain joitakin vuosia.

Hiilineutraaliuden saavuttaminen ei myöskään ole päätepiste. Tavoitteena on jatkaa hiilinegatiiviseksi jolla osaltaan korjataan menneiden vuosikymmenien saldoa.