Vihreämpi talous -
vastuullista kasvua
Olen helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, terveyslautakunnan jäsen ja Helsingin juhlaviikkojen hallituksen varapuheenjohtaja. Koulutukseltani olen kansainväliseen oikeuteen erikoistunut juristi, ja minulla on noin kymmenen vuoden työkokemus pitkälti yksityiseltä sektorilta, strategiatyöstä ja viestinnästä. Kansainvälistä kokemusta minulla on pitkältä ajalta, kolmelta eri mantereelta.
Haluan rohkean Suomen, jossa yhteiskunnan rakenteet kannustavat tekemään, uskaltamaan ja yrittämään. Vain hyvinvoiva yhteiskunta pystyy takaamaan kaikille samat mahdollisuudet. Uskon laadukkaasti tuotettuihin julkisiin palveluihin. Tasokas koulutus, yhdenvertainen terveydenhoito ja toimiva sosiaaliturva muodostavat menestyvän yhteiskunnan perustan.
Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste. Kestäviä valintoja on helpotettava politiikan keinoin. Arvostan yksilötason tinkimättömiä ympäristötekoja, mutta todelliseen muutokseen tarvitaan vastuullisesti toimivia yrityksiä ja kestävämpiä vaihtoehtoja.
Lisäksi useita osa- ja määräaikaisia työsuhteita opintojen ohessa mm. konferenssiavustajana ja myyjänä (London School of Economics, Agnés b. ja Stockmann 1999–2005)
Kirjat, aikakauslehdet, kasvisruoka, viini, mökkeily, tee, matkustaminen, uinti, ulkopolitiikka, kuvataiteet, muoti ja muotoilu sekä nykytanssi
Olen vaikuttanut yhteisiin asioihin Helsingin kaupunginvaltuustossa tammikuusta 2009. Eri luottamustoimissani olen edistänyt toisaalta luovempaa ja kilpailukykyisempää, toisaalta oikeudenmukaisempaa, välittävää Helsinkiä.
Kevään 2011 vaaleissa olin ehdolla eduskuntaan. Vihreiden valtakunnallinen vaalitappio oli valtava pettymys, mutta sain itse ensikertalaisena 3253 ääntä. Lämmin kiitos kaikille minua äänestäneille!
tuuli.kousa(ät)vihreat.fi
050 543 7374
Haluan taloudellisesti ja sosiaalisesti ehjän, maailmalle avoimen Suomen.
Arvostan yksilötason tinkimättömiä ympäristötekoja, mutta ne eivät yksin riitä. Todelliseen muutokseen tarvitaan meitä kaikkia. Yrityksiä on kannustettava kiinnostumaan vihreistä mahdollisuuksista. Kestävien valintojen on oltava helppoja, jotta tarpeeksi moni on valmis tekemään niitä.
Liikkumista pitää helpottaa nopeilla ja edullisilla raideyhteyksillä. Haluan tunnelin Tallinnaan, suoran junayhteyden Berliiniin ja ruuhkamaksut Helsinkiin. Sanotaan ei kertakäyttökulttuurille ja tuetaan vähähiilisiä vaihtoehtoja.
Edetään Itämeren suojelussa löperöistä lupauksista konkreettisiin tekoihin vähintäänkin uudistamalla maatalouden ympäristötukijärjestelmää ja vahvistamalla öljyntorjuntavalmiutta.
Suomen talous on saatava tasapainoon, jotta nuorempien sukupolvien vastuulle ei sysätä paitsi suurten ikäluokkien vanhuuden kustannuksia, myös yhteisiä velkoja. Uusien työpaikkojen syntyä on tuettava. Koska uusia työpaikkoja syntyy eniten pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, verotuksen on tuettava yrittäjyyttä ja yritysten kasvua. Tulevaisuuden Nokia ei ole yksi suuri yritys vaan monen pienen taimen vehreä kasvusto. Erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaamista on helpotettava ja yrittäjän sosiaaliturvaa parannettava.
Vihreää verouudistusta on jatkettava, koska saastuttajan pitää maksaa. Tehokas energiankäyttö on tulevaisuuden kilpailuvaltti ja palveluiden sekä cleantechin ympärille syntyy uusia työpaikkoja savupiipputeollisuuden taantuessa. Suurempi osa yritystuista on ohjattava vanhan tekohengittämisestä uuden luomiseen. Suomi on insinöörivetoinen maa, mutta innovaatiot ja niiden tuotteistaminen vaativat monipuolista luovuutta. Tarvitsemme luovuuteen, työhön ja yrittämiseen kannustavaa politiikkaa.
Tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaaminen vaatii lisäksi työurien pidentämistä: nuorten on päästävä nopeammin opiskelemaan, työelämän laatua pitää parantaa ja eläkkeelle siirtymisen porrastamista helpottaa siten, että yhä useampi voisi pysyä kiinni työn syrjässä esimerkiksi osa-aikaisesti niin pitkään kuin intoa ja työkykyä riittää.
Suomi johtaa Euroopan kotiäititilastoja, työuupumuksesta on tulossa kansantauti ja moni nuori on valmis jopa irtisanoutumaan työstään päästäkseen matkustamaan. Ihmiset voivat paremmin, jos työelämä joustaa elämäntilanteiden mukaan. Työn tuottavuus ja työssä jaksaminen paranevat, työurat pitenevät ja veropohja kasvaa ihmisten omilla ehdoilla. Lainsäädäntöä onkin uudistettava tukemaan pirstaloitunutta työelämää: pätkätöitä tekeviä, vanhemmuutta, sapatteja ja porrastettuja siirtymiä erilaisten elämäntilanteiden välillä.
Suomen menestys on perustunut tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, joka tarjoaa jokaiselle suomalaiselle mahdollisuudet tasokkaaseen koulutukseen, laadukkaaseen terveydenhuoltoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.
Laadukas ja yhdenvertainen perusopetus on turvattava huolehtimalla opettajien jaksamisesta ja lisäämällä resursseja alueellisten tarpeiden mukaan. Terveyserojen kasvu on pysäytettävä, jotta suomalaiset pysyvät työkykyisinä ja –haluisina nykyistä pidempään. Kalliin erikoissairaanhoidon sijaan on vahvistettava perusterveydenhoitoa ja ennaltaehkäisyä.
Perusturvaa on parannettava ja työnteon esteet purettava. Työn on oltava tekijälleen kannattavaa. Työttömän on pystyttävä ottamaan vastaan keikkatöitä ilman että tuet katkeavat ja ilman että altistaa itsensä paperisodalle. Vihreiden esittämä perustulo toisi vakautta esimerkiksi pätkätyöntekijän, freelancerin ja mikroyrittäjän arkeen.
Luovuus on tärkeä luonnonvara ja taiteella on myös itseisarvo. Kulttuurin elinvoimaisudesta ja monipuolisuudesta on huolehdittava. Panostetaan lasten kulttuurikasvatukseen, lisätään taideaineita peruskouluun ja kannustetaan ihmisiä ja yrityksiä taiteen tukemiseen verotuksella, esimerkiksi muuttamalla yhteisöjen taideostot verovapaiksi ja laajentamalla kotitalousvähennys koskemaan myös taidehankintoja.
Suomen on oltava vastuunsa kantava kansainvälisen yhteisön jäsen. Haluan että Suomi toteuttaa aktiivista, itsenäistä ja kansainvälisiin oikeusperiaatteisiin nojaavaa periaatteellista ulkopolitiikkaa. Suomi ei tarvitse omaa lähetystöä jokaiseen kolkkaan, mutta Suomella on oltava oma ääni EU:sta riippumatta.
ERILAINEN VIHREÄ
Neste Oilin viestintäpäällikkö Tuuli Kousa liittyi viime talvena vihreisiin ja ponkaisi heti Helsingin kaupunginvaltuustoon. Hän ei ole elämässään hävinnyt yhtään taistelua.
TUULI KOUSA, 27,
opiskeli London School of Economicsissa kansainvälistä oikeutta. Valmistuttuaan hän työskenteli vuoden koulun ylioppilaskunnan puheenjohtajana, kunnes palasi Suomeen ja sai ulkoministeriöstä harjoittelijan paikan.
TAPASIMME Tuuli Kousan
Kuningattaren teekutsuilla sodanvastainen pinssi rinnassa.
Vai että melankolia leviäisi! Näin oli arvostetun London School of Economics and Political Sciencesin rehtori, yhteiskuntakriitikkona arvostettu Anthony Giddens leikkisästi epäillyt Tuuli Kousalle, 24, kun suomalaistyttö oli valittu koulun oppilaskunnan puheenjohtajaksi.
"Tuuli on hurmaava ihminen, joka samalla vie asioita määrätietoisesti eteenpäin ja pitää puolensa tiukoissakin paikoissa. On ollut ilo tutustua häneen ja työskennellä hänen kanssaan. Toivon hänelle menestystä.”
— Anthony Giddens, sosiologi,
London School of Economicsin rehtori 1997–2003
"Tuuli on loistava, täynnä elämän tarmoa ja viisaita ajatuksia."
— Aatos Erkko, ystävä ja mentori
"Olen seurustellut Tuulin kanssa. Hän on mahtava tyyppi."
— Antto Melasniemi, ravintoloitsija
"Ihanalla Tuulilla on sydän avoinna myös vanhusten asioille."
— Irja Kuisma, eläkeläinen
"Tuuli on kiinnostunut ihmisistä. Hän välittää tulisesti siitä, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Tuuli vie intohimoisesti eteenpäin asioita, jotka ovat hänelle tärkeitä. Ja ylipäätään tarttuu toimeen, eikä jää katselemaan sivusta."
— Hanna Tohtua, ystävä
tuuli.kousa(ät)vihreat.fi
050 543 7374
Tuuli Kousa
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
PL 1, 00099 Helsinki
Tia Hallanoro
tia.hallanoro(ät)gmail.com
0400 820 871
vihreat(ät)vihreat.fi
(09) 5860 4160
Fredrikinkatu 33 A, 3. krs
00120 Helsinki