Tuulin Blogi /blogi Wed, 08 Oct 2014 18:43:54 +0000 http://wordpress.org/?v=2.9.2 en hourly 1 Palmia valtuustossa 8.10.2014 /blogi/?p=631 /blogi/?p=631#comments Wed, 08 Oct 2014 18:43:54 +0000 Tuuli /blogi/?p=631 Kaupunginvaltuusto käsittelee tänään Palmian hallintomallin järjestämistä. Konsernijaoston puheenjohtajana olen päässyt vaikuttamaan asian valmisteluun, ja kaupunginhallituksessa teimme esitykseen tärkeitä muutoksia. Vuoden työ huipentuu tänään. Matkalla kokoukseen JHL tarjosi Senaatintorilla lohisoppaa. Kaupungintalon ovella oli poliisit vastassa.

Ohessa puheeni illan keskustelusta:

Arvoista puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Kuntalain muutos velvoittaa Palmiaa vetäytymään kilpailluilta markkinoilta, jolloin menetetään suoraan pitkälti toista sataa työpaikkaa, tai reilusti yhtiöittämään ne toiminnot, joilla on ulosmyyntiä. Nyt liikelaitokset voivat kilpailla markkinoilla, mutta eivät voi mennä konkurssiin, eivätkä maksa yhteisöveroa.

Käsittelimme asiaa konsernijaostossa ensimmäisen kerran yli vuosi sitten. Muistelen että lähtöasetelma oli kutakuinkin sellainen, että oikeisto halusi yhtiöittää koko Palmian, vasemmisto ei mitään osaa siitä.

Julkinen keskustelu aiheesta on ollut vääristynyttä. On puhuttu joidenkin Palmian osien hallinnollisen yhtiöittämisen sijaan Palmian yksityistämisestä, palkkojen rajusta leikkaamisesta ja irtosanomisista.

Esitys, jota valtuusto lopulta käsittelee on sellainen, että vajaa puolet (43%) Palmian toiminnasta siirtyisi kaupungin kokonaan omistamaan yhtiöön. Nykyinen henkilöstö jatkaisi yhtiössä vanhoina työntekijöinä nykyisillä palkoilla ja eduilla.

Kaupunginhallituksessa teimme pohjaesitykseen tärkeitä muutoksia:

1. Yhtiössä otetaan käyttöön kuntien yhtiöissä yleinen avaintan työehtosopimus, jossa palkat ja ehdot lomia myöten ovat pitkälti Palmiassa nykyisin käytössä olevan työehtosopimuksen mukaiset.

Valtuuston päätös ei sido yhtiötä, mutta se sitoo kaupunginhallituksen konsernijaostoa, joka ottaa kantaa tämän tyyppisiin asioihin ja vaihtaa tarvittaessa yhtiön hallitusta, jos se ei nauti omistajan eli kaupungin luottamusta.

2. Päiväkotien siivousta, 300 päiväkotipulaista, ei siirretä virastoista yhtiöön.

3. Hallintokunnille ei aseteta kilpailutustavoitteita vaan yläraja. Hallintokunnat voivat määrittää, mikä on toiminnallisesti järkevää, ja minusta on itsestään selvää, että palaamme kilpailutuskysymykseen vielä siinä vaiheessa, kun päätetään Palmian tulevaisuuden investoinneista – siitä rakennetaanko uusi ruokatehdas vai panostetaanko hajautettuun tuotantoon.

4. Luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus ulotettiin koskemaan myös yhtiömuotoista Palmiaa. Demokratianäkökulmasta tärkeää, vaikka käytännössä todennäköisesti vähän hyödynnetty pykälä yhtiöjärjestyksessä.

Hyvät valtuutetut, tämä pohjaesitys on kaukana siitä mallista, mistä keväällä lähdettiin liikkeelle, ja mielestäni hyvin tasapainoinen. Olisi järjetöntä yhtiöittää koko Palmia, mutta yhtä lailla on vastuutonta väittää, että mitään ei tarvitse tehdä. Vihreälle ryhmälle on ollut tärkeää varmistaa, että liikelaitos hoitaa kaupungille strategisesti tärkeää ruokapalvelua, että päiväkotiapulaiset ovat jatkossakin varhaiskasvatusviraston työntekijöitä ja että valtuusto ei aseta virastoille kilpailutustavoitteita ylhäältä päin sokkona.

Kyseessä on Palmian hallintomallin järjestäminen, ei sotketa virastojen omaa toimintaa tai tukipalvelujen hankintaa jo itsessään merkittävään päätökseen.

]]>
/blogi/?feed=rss2&p=631 0
Osmo Soininvaara suosittelee /blogi/?p=622 /blogi/?p=622#comments Sat, 24 May 2014 05:52:04 +0000 Tuuli /blogi/?p=622 Valtuustokollegani Osmo Soininvaara on ollut tukena vaaleissa, niin tälläkin kertaa. Tässä Oden silmin:

“Olen tutustunut Tuuli Kousaan vihreässä valtuustoryhmässä. Häneen on voinut aina luottaa. Vaikeissakin tilanteissa Tuuli on pystynyt muodostamaan tolkullisen ja perustellun mielipiteen. Niinpä hänet on valittu kerta toisensa jälkeen vaativiin tehtäviin.

Tuuli johtaa kaupungin talouden kannalta keskeistä kaupunginhallituksen konsernijaostoa. Kun Pekka Haavisto tarvitsi erityisavustajaa hyvin haastavaan omistajaohjausyksikköön, valinta oli Tuuli.

Jotain erityistä täytyy ihmisessä olla, jos valitaan suomalaisena oppilaskunnan puheenjohtajaksi London School of Economicsissa. Pärjäisi loistavasti europarlamentissa.”

–Osmo Soininvaara, kansanedustaja, Helsinki

Lue lisää: www.tuulikousa.fi

]]>
/blogi/?feed=rss2&p=622 0
Tuuli in brief and goals in English /blogi/?p=615 /blogi/?p=615#comments Sat, 24 May 2014 05:43:10 +0000 Tuuli /blogi/?p=615

A few people have approached me and asked for any election material in English. My website is unfortunately a bit dated and doesn’t allow additional sections, so here’s a brief recap on who I am and stand for.


Tuuli Kousa

  • 34 year old City Councillor and member of Helsinki City Board
  • Special Adviser to Pekka Haavisto, Minister for Ownership steering
  • On a leave of absence from Miltton, Finland’s leading communications agency, where I work as Director
  • Former work experience from Sanoma Group, Neste Oil and Gummerus Publishers
  • Graduate of the London School of Economics (LSE) and University of Helsinki, LL.B. and LL.M.
  • Full time president of the LSE Students’ Union 2002–2003
  • Lives in Töölö, Helsinki, with husband and two sons
  • Former homes in Kotka, Kouvola, London, Karlsruhe, Stuttgart and Burlington, IA.
  • Hobbies and interests: swimming, pilates, books, food, travelling, fine arts and trekking in the Alps


Goals and themes

  • Creative, competitive and fair Europe
  • Yes-we-can attitude as well as support for entrepreneurship and innovation
  • Open to international workforce, appreciative of heterogeneous expertise and know-how
  • Stop further climate change by taking environmental effects into consideration in all decision making and setting ambitious emission reduction targets
  • Turn this into a competitive advantage as creates new markets and business opportunities in energy efficiency,  renewable energy  etc.
  • Nearly half of the EU budget goes to agriculture and rural development: environmental and ethical criteria should apply. We deserve better and animals too. More organic food, less additives and preservatives.
  • Support of the Scandinavian welfare model

More in Finnish on my website: www.tuulikousa.fi

And on LinkedIn here.

]]>
/blogi/?feed=rss2&p=615 0
Elämäni aakkoset /blogi/?p=579 /blogi/?p=579#comments Tue, 13 May 2014 18:32:30 +0000 Tuuli /blogi/?p=579 Olen käyttänyt viime viikkoina tuntikausia vaalikoneiden täyttämiseen. Koneet antavat onnistuessaan osviittaa siitä, millaisia arvoja ja ajatuksia ehdokkailla on, mutta ihmistä politiikan takana ne eivät avaa. Ilahduin, kun minua pyydettiin listaamaan elämäni aakkoset. Ohessa vihreiden sivuilla julkaistu lista.

***

Anna Tuori. Suosikkitaiteilijani, jonka taidetta meillä ei valitettavasti ole vielä omalla seinällä.

Borgen. Tanskalaisessa Vallan linnakkeessa on sopivasti realismia, riittävästi viihdettä. Ihailen Birgitte Nyborgia, joka näyttää tunteita mutta pärjää tiukoissa tilanteissa.

Cremant, Chablis, Chianti. Moni lempiviinini alkaa c:llä.

Design. Arvostan arjessa sellaista, joka on käytännöllistä ja laadukasta. Miksi ostaa rumaa, jos voi ostaa kaunista.

Eeva Merisalo. Rakas mummoni jonka luona myös asuin lapsena. Karjalan evakko ja karhulalainen paperikauppias, joka teki kuusipäiväistä työviikkoa 76-vuotiaaksi saakka.

Faktat. Politiikassa tosiasiat täytyy tunnustaa ja toimia niiden pohjalta. Minulla on vähänlaisesti ymmärrystä sellaisia poliitikkoja kohtaan, jotka eivät ota esimerkiksi ilmastonmuutosta vakavasti.

Giddens, Anthony. Yliopistoni rehtori Lontoossa. Tullessani valituksi LSE:n ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi Tony Giddens lohkaisi, että toivottavasti suomalainen melankolia ei valtaa koulua.

Haavisto. Pomoni, joka on laajasti sivistynyt ja ihmisistä kiinnostunut. Järjestää juhlia ja kirjoittaa enemmän tekstiviestejä kuin kukaan muu tuntemani.

Italia. Olen jäänyt pahasti koukkuun alppivaeltamiseen. Italiassa se on erityisen mukavaa, koska kaikkialta saa hyvää ruokaa ja kahvia.

Joan Baez. Laina- ja vuokra-autoissa neuvotellaan usein siitä, voidaanko Diamonds & Rust kuunnella läpi kaksi kertaa peräkkäin.

Koulutus. Tasa-arvoinen koulujärjestelmä on hienoimpia asioita Suomessa ja suomalaisen hyvinvoinnin perusta. Ulkomailla asuessani olen huomannut, ettei laadukas, tasa-arvoinen peruskoulu ole ollenkaan itsestään selvää.

Lontoo. Kotikaupunkini viiden vuoden ajan, ja tietysti minut kouluttanut London School of Economics, henkinen kotini siellä. Muistelen molempia lämmöllä ja yritän pitää yllä ihmissuhteita, vaikka se ei ole kiireessä aina helppoa.

Munapirtti, Mogenpört. Mökki meren rannalla, laituri. Onnellisin paikka, jossa huolet unohtuvat. Nimi herättää vieraissa hilpeyttä.

New York. Kaupunki, johon haluan jatkuvasti palata. Rakastan heräävää suurkaupunkia. Makeaa, hieman mädäntynyttä tuoksua kaduilla. Kaupungin valoja, ihmisvilinää ja makuja.

Oikeudenmukaisuus. Vahva sosiaalinen omatunto ja oikeudenmukaisuuden tavoittelu ohjaavat tekemistäni poliitikkona. Kaikille on taattava samat mahdollisuudet, ja yhteiskunnan on välitettävä myös heikommassa asemassa olevista.

Pakistan. Vaikuttavimpia paikkoja maailmassa. Murehdin ystävieni kotimaan kehitystä.

Ravintola. Olisi hienoa, jos suomalaiset söisivät enemmän ulkona. Ravintolat työllistävät paljon ihmisiä, ja ravintolassa syöminen on sosiaalista. Kesällä Suomessa matkustaessa harmistun siitä, miten vaikeaa on löytää hyvää ruokaa ja ABC-ketju on vallannut markkinat.

Sheryl Sandberg. Yritysjohtaja ja tietokirjailija, joka kannustaa luottamaan itseensä ja sanoo ääneen, että on vaikeaa saada kaikkea. Pitää tehdä kompromisseja, täydellisyyden tavoittelu halvaannuttaa. Done is better than perfect. Pääsemme helpommalla, jos olemme armollisia itsellemme.

Tarte tatin. Maailman paras jälkiruoka, nam!

Uglu Buglu. Esikoiseni Kaapon lempinimi vauvana.

Vitamix. Blenderi joka maksoi syntisen paljon, mutta siinä on pienen perämoottorin verran tehoa. Edellisen blenderin sain savuamaan jauhaessani haukipihvejä.

War. Opinnoissani erikoistuin kansainväliseen oikeuteen ja tutkin mm. sotien oikeutusta. Lontoossa asuessani osallistuin myös Irakin sodan vastaiseen liikehdintään.

X Puolisoni ilme kun olen hävittänyt päivän sadannen tavaran.

Yrjönkadun uimahalli. Suomen vanhin julkinen uimahalli ja kylpemisperinnettä jatkava kansallisaarre.

Zadie Smith. Kirjoissa on jotain tavattoman hienoa, vaikka lukemisen olen siirtänyt kindleen ja nykyään ehdin lukea lähinnä lomilla.

Å Ruåtsi. Amos Andersonin taidemuseossa töissä oleva puolisoni naureskelee, kun puhun Ruotsissa englantia.

Äitii! Rytmikäs huuto pinnasängystä aamuisin. Paljon muuta nuorempi lapseni ei osaa vielä sanoa.

Östermalmin kauppahalli Tukholmassa. Herkulliset silakat ja mellanöl tyylikkäästi viinilasista.

]]>
/blogi/?feed=rss2&p=579 0
Direktiivi on ystävä /blogi/?p=555 /blogi/?p=555#comments Thu, 17 Apr 2014 05:57:22 +0000 Tuuli /blogi/?p=555

Iltalehden eilinen nettiuutinen kirkui EU:n vievän kahvinkeittimetkin. “EU:lta julma temppu kahvinystäville!” Kuinka kehtaavat.

Ihan näin kurjasti asiat eivät tosiaankaan ole. 2015 alusta lähtien myytävissä kahvinkeittimissä on oltava automaattinen aikakatkaisu – jonka senkin saa halutessaan pois päältä.

Miksi Iltalehti ja Talouselämä uutisoivat energiatehokkuusdirektiivin näin? EU:lla ja erityisesti EU:n jäsenmaiden kansallista lainsäädäntöä ohjaavilla direktiiveillä on paha kaiku. Niistä on helppo uskoa hurjiakin tarinoita ja klikkauksia ropisee. Etäistä Brysseliä voi syyttää melkein mistä vaan.

Itse puolustin yhteistä sääntelyä viimeksi eilen vaalipaneelissa Etu-Töölön lukiossa. Mielestäni suurin piirtein rauhan jälkeen parasta Euroopassa on ihmisten ja tavaroiden liikkuvuus. Lainsäädännön harmonisointi EU:n alueella on toimivan yhteisen talousalueen edellytys. Kuvitelkaa miten hankalaa olisi tuoda markkinoille jokin tuote EU:ssa, jos jokaisella 28:lla maalla olisi omat, erilaiset säännöt ja normit. Lisäksi Suomessa usein unohdetaan, että EU on maailman suurin markkina-alue: kun EU:ssa päätetään jotain, vaikutukset ovat usein globaaleja.

EU on direktiivejä säätäessään myös suomalaisen teollisuuden asialla. Meillä Suomessa on osaamista monilla tulevaisuuden aloilla. EU luo uusia markkinoita esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävällä sääntelyllä. Energiatehokkuuden ja cleantechin edistäminen sataa suoraan suomalaisten yritysten tilauskirjoihin.

]]>
/blogi/?feed=rss2&p=555 0
Tuulivoima ohitti Kiinassa ydinvoiman, mitä tekee Suomi /blogi/?p=545 /blogi/?p=545#comments Mon, 24 Mar 2014 11:23:21 +0000 Tuuli /blogi/?p=545

Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennusti vuonna 2000, että 2020 Kiinassa tuotettaisiin sähköä tuulivoimalla kahdeksan terawattituntia ja ydinvoimalla 143 terawattituntia. Nyt, neljätoista vuotta myöhemmin, on kiinnostavaa katsoa miten pieleen ennuste on jo tähän mennessä mennyt.

Ydinvoiman osalta ennuste toteutunee melko tarkasti. Tuulivoiman kohdalla sen sijaan ennustettu kahdeksan terawattitunnin tuotanto saavutettiin jo vuonna 2007. Viime vuonna tuulivoima ohitti Kiinassa ydinvoiman. Tuulta valjastettiin sähköksi yhteensä 135 TWh, ydinvoimaa 110 TWh.



Mistä on kyse? Miksi IEA:n ennuste meni niin pieleen?

Pääsyy lienee se, että  energiakäsitys oli konservatiivinen ja tuulivoimaan ei uskottu varteenotettavana sähkön lähteenä. Maailman muuttui nopeammin kuin kukaan olisi voinut kuvitella. Uusiutuvan energian teknologia, sähkömarkkinat ja -verkot kehittyvät valtavin harppauksin. Aurinkovoimassa kehitys on ollut jopa tuulta huikeampaa. Yksittäisen paneelin hinta on romahtanut murto-osaan kymmenessä vuodessa.

Tästä on tehtävissä ainakin kaksi johtopäätöstä:

Ensinnäkin uusiutuvien energianlähteiden merkittävä lisääminen on paitsi uskottavan ilmastopolitiikan kannalta välttämätöntä, myös mahdollista. Lisäbonuksena uusiutuva energia tuottaa paikallisia työpaikkoja. Jos katsotaan vaikka Saksaa, uusiutuvan energian teollisuus työllistää siellä virallisten arvioiden mukaan 370 000 ihmistä. Suomessa esimerkiksi Wärtsilä on jo vahva tekijä, mutta erityisesti pienemmät kotimaiset yritykset tarvitsevat kasvun vauhdittamiseksi vahvat kotimarkkinat. Valitsemalla ydinvoiman pelaamme muiden pussiin.

Toisekseen energiavallankumous on käynnissä juuri nyt.

Suomen etu olisi, että se tapahtuisi Euroopan johdolla ja että Suomi olisi mukana. Peränpitäjille jää vain jämät tai pelkkä lasku.

Politiikassa on kahdenlaisia toimjoita: niitä, jotka keskittyvät säilyttämään olemassaolevaa, ja niitä, jotka näkevät tämän päivän uudet mahdollisuudet. Yritän kuulua mahdollisimman monessa asiassa jälkimmäisiin.

]]>
/blogi/?feed=rss2&p=545 0
Ei tehdä Euroopasta Detroitia /blogi/?p=538 /blogi/?p=538#comments Thu, 06 Mar 2014 06:09:38 +0000 Tuuli /blogi/?p=538  

Tuore Eurobarometri on kiinnostavaa luettavaa. Neljä viidestä eurooppalaisesta on sitä mieltä, että taloutta ja työllisyyttä voidaan tukea torjumalla ilmastonmuutosta ja parantamalla energiatehokkuutta. Ruotsalaisista peräti 95 prosenttia on tätä mieltä, mutta suomalaiset jäävät keskiarvon toiseen päähän. Ruotsalaisista puolet uskoo väitteeseen täysin, Suomessa vain viidennes vastaajista.

Talouden rakennemuutos ja tieteelliset faktat koskevat Suomea ja Ruotsia aivan samalla tavalla, mutta jostain syystä läntiset naapurimme näkevät tilanteessa selvästi enemmän mahdollisuuksia kuin me suomalaiset.

Tämä on aikamoinen viestinnällinen epäonnistuminen kaikilta meiltä, jotka tiedämme esimerkkien valossa, että ilmastonmuutoksen torjuntaan tarttuminen etukenossa on myös suuri taloudellinen mahdollisuus ja keino vastata käynnissä olevaan rakennemuutokseen.

Vasta viikko sitten samaan asiaan kiinnitti huomiota energia-asioihin perehtynyt professorijoukko, joka ihmetteli, miten Suomen energiapoliittinen linja poikkeaa merkittävästi läntisten naapurien, kuten Saksan ja Ruotsin linjasta. Professorit olivat huolissaan siitä, että Suomessa uskotaan muiden Euroopan maiden tehneen päätökset uusiutuvan energian lisäämisestä vain ympäristöperustein, vaikka takana ovat vahvasti elinkeino- ja talouspoliittiset pyrkimykset. Professorien mukaan kyse on energiapolitiikan uskottavuusvajeesta.

Ei ole ollenkaan yhdentekevää miten ja missä suomalaisten käyttämä energia tuotetaan. Oikeastaan mikään ei ole niin poliittista kuin energia. Ilman energiaa yhteiskunta olisi polvillaan tunneissa.

Fennovoiman uusi ydinreaktori olisi suuri ja kauaskantoinen päätös suomalaisessa energiapolitiikassa. Olkiluodon uuden reaktorin rakentamisongelmat osoittavat selvästi, että ainakaan ilmastokriisiä ei ydinvoimalla ratkaista. Ydinvoimaluvan myöntämisestä on kulunut nyt 13 vuotta. Voimalan arvellaan valmistuvan vuonna 2018, jos silloinkaan. Meillä ei ole aikaa ratkaista ilmastokriisiä laitoksilla, joiden rakentaminen kestää lähes 20 vuotta.

Uusiutuvan energian bisnes on tulevaisuuden kasvuala myös Suomessa, mutta olemmeko valmiita? Katsotaan vaikka Saksaa, jossa rakennetaan suuri osa maailman tuulivoimasta. Siellä tuotetaan energiaa, luodaan työpaikkoja ja tehdään kannattavaa bisnestä. Miksi me haluaisimme venäläisomisteisen ydinvoimalan?

Uskon että tarvitaan enemmän kovaa, vihreää talouspuhetta. Ilmastonmuutoksen torjuminen on välttämätöntä paitsi ympäristön kannalta, myös siksi että emme halua Euroopasta Detroitia, joka kieltäytyi uskomasta, että maailma muuttuu. Nyt internetissä ihastellaan rappioromanttisia kuvagallerioita autioituvasta kaupungista.

Olkiluodon ydinvoimalupapäätöksen kanssa samoihin aikoihin syntyneet lapset viettävät ylioppilasjuhliaan ennen kuin laitos tuottaa sähköä. Onko Suomen energiapolitiikassa mitään järkeä?

]]>
/blogi/?feed=rss2&p=538 0
Ehdolle eurovaaleihin /blogi/?p=522 /blogi/?p=522#comments Wed, 12 Feb 2014 15:27:37 +0000 Tuuli /blogi/?p=522

TIEDOTE 12.2.2014


Tuuli Kousa ehdolle europarlamenttiin

Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Tuuli Kousa on nimetty Vihreiden eurovaaliehdokkaaksi. Kousa työskentelee ministeri Pekka Haaviston poliittisena erityisavustajana.

– Olen asunut, opiskellut ja tehnyt töitä ulkomailla lähes kymmenen vuotta. Olen identiteetiltäni paitsi suomalainen, myös eurooppalainen, Kousa sanoo.

– Suomi ei voi elää kuplassa. Eurovaaleissa on kyse Suomen tulevaisuudesta, Kousa perustelee ehdokkuuttaan ja jatkaa:

– Euroopan ja Suomen kilpailukykyä on parannettava. Emme voi kilpailla työn hinnalla, ja perinteinen teollisuus on lasku-uralla. On sanottava kyllä uusille ideoille, teknologioille ja uskaltamisen kulttuurille.

Kousan muita vaaliteemoja ovat työperäisen maahanmuuton ja uusien kasvualojen edistäminen.

– Suomi voi menestyä vain osana Eurooppaa ja maailmaa. Hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan lisää vapaata liikkuvuutta ja kestävälle pohjalle rakennettuja kasvualoja, hän sanoo.

– Peliteollisuuden menestys on mahtava juttu. Katoavien työpaikkojen korvaamiseksi tarvitaan monenlaisia ratkaisuja. Erityisesti uusiutuvan energian bisneksessä on valtakunnallisesti suuri työllistävä potentiaali. Hiilestä on päästävä eroon.

Koulutukseltan Kousa on juristi. Hän on valmistunut London School of Economicsista, missä hän aikanaan toimi ylioppilaskunnan ensimmäisenä pohjoismaalaisena puheenjohtajana. Ennen erityisavustajan työtään Kousa on työskennellyt kansainvälisissä tehtävissä media- ja energia-alan pörssiyhtiöissä, kustantamossa ja viimeksi kansainväliseen markkinointiviestintään erikoistuneen tiimin johtajana viestintätoimisto Milttonissa. Tästä tehtävästä Kousa on nyt hoitovapaalla.

- Kahden pienen lapsen äitinä työn, luottamustehtävien ja perheen yhteensovittaminen on ajoittain mutkikasta. Minulle on kuitenkin tärkeää olla rakentamassa Eurooppaa, joka ei elä velaksi tulevien sukupolvien kustannuksella – oli kyse taloudesta tai ympäristöstä, Kousa sanoo.


Tiedote on jaettu tänään puolueen kautta ja julkaistu vihreiden nettisivuilla.

]]>
/blogi/?feed=rss2&p=522 0
Kaupunginhallitus 23.9.2013 /blogi/?p=481 /blogi/?p=481#comments Sun, 22 Sep 2013 12:49:47 +0000 Tuuli /blogi/?p=481

Kun nyt viimein päivittämisen makuun pääsin, ohessa vielä huomisen kaupunginhallituksen lista kommenttien kera. Teen tällaisen koonnin joka viikonloppu taustaryhmälleni eli vihreille luottamushenkilöille. Huomisen esityslistalla on mukana mm. automaattimetron tilannekatsaus ja kaupungin taidemuseon johtajavalinta.


VALTUUSTOON MENEVÄT ASIAT

KAUPUNGINJOHTAJA


1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varajäsenen valinta

Demarien Jasna Mieskoski eroaa. Valitaan Petra Jääskeläinen Risto Kolasen uudeksi varajäseneksi.


KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Lauttasaaren tontin 31038/12, katualueen ja maanalaisten tilojen asemakaavan muuttaminen (nro 12079, Lauttasaaren ostoskeskus)

Asemakaavamuutos mahdollistaa uuden ostoskeskus- ja asuinrakennuksen rakentamisen nykyisen ostarin tilalle. Ostoskeskukseen tulee myös metroaseman sisäänkäynti, maanalaisia parkkipaikkoja, liityntäpysäköintia ja pyöräpaikkoja. Tontin kerrosala kasvaa 5 400 km2:sta 18 360 km2:iin, josta asuntokerrosalaa 9 540 km2. Esitys on muuten kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen, mutta AM-ohjelmaan viitaten on luovuttu perheasuntojen 80 neliön keskipinta-alavaatimuksesta.


2 Laajasalon korttelien 49287- 49297 ja puisto-, vesi- ja katualueiden sekä venesataman asemakaavan hyväksyminen (nro 12130, Kruunuvuorenranta, Haakoninlahti 2)

Pyysimme viime kokouksessa pöydälle lähinnä saadaksemme vielä selvityksen merellisen tukikohdan suunnitelmasta ja vaikutuksista kaavaan.

Eli: Kruunuvuorenrannan tehokkaimmin rakennetun alueen kaava. Noin 12 000 asukkaan korkeatasoinen asuinalue. Itärantaa kohden madaltuvaa kerrostalovaltaista rakentamista, isoja yhteispihoja, ratikan ja bussin päättärit, rantasaunarivistö, venesatama ja “liikuntaviraston merellinen tukikohta”, joka edellyttää arviolta 13-15 meuron rahoiusta, jota ei ole varattu investointiraamiin ja jonka toteutuminen on siten varsin epävarma. Mikäli hanke ei etene, tontti jäänee autioksi pitkäksi aikaa.

Alueen kunnallistekniikkaa on tarkoitus ryhtyä rakentamaan jo tänä vuonna, asuintaloja ensi vuonna. Kun nyt Kruunusillatkin etenee, saadaan ihan mahtava alue hyvien yhteyksien päähän.


SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1 Taidemuseon johtajan virkaan ottaminen

Ritva Viljanen esittää tehtävään taidemuseon johtokunnan enemmistön mukaisesti Ateneumin nykyistä johtajaa FM Maija Tanninen-Mattilaa 6 800 euron kk-palkalla. Tehtävään oli 21 hakijaa, joista neljä kutsuttiin haastatteluun. Johtokunnan äänestyksessä meidän ryhmä hajosi Kirsikka Moringin esittäessä Pontus Kyanderia ja Pauli Waroma äänesti Tanninen-Mattilan puolesta. Pohjaesitys voitti äänin 5–3. Tanninen-Mattilan valintaa perustellaan ylivertaisella johtamiskokemuksella. Hänellä on laaja-alainen kuvataiteen tuntemus ja valmiit verkostot. Kyander on täällä vähemmän tunnettu opiskeltuaan ja toimittuaan koko työuransa Suomen ulkopuolella, ja esittelyssä viitataan myös vajavaiseen suomen kielen. Valtuusto voi halutessaan tehdä poikkeuksen kielitaitovaatimuksiin, mutta lähtökohtaisesti johtajalta edellytetään erinomaista suomea. Nähdäkseni molemmat hakijat ovat päteviä ja Kirsikka oli selvästi vaikuttunut Kyanderin osaamisesta, mutta olen kuitenkin päätynyt kannattamaan Tanninen-Mattilaa. Hän on kuulemani perusteella erittäin kokenut, pätevä ja pidettykin johtaja.

2 Opetustoimen johtosäännön muuttaminen

Valtuustostrategian yhteydessä sovittiin palvelusetelin vakinaistamisesta, eli kaupungin palvelutarjontaa voidaan täydentää palvelusetelillä ja lautakunnilla on vastuu palvelusetelin käytöstä ja sen laajentamisesta. Vastaavasti kuin sote- ja varhaiskasvatusvirastojen osalta jo päätimme, opetustoimen johtosääntö kaipaa päivitystä palvelusetelin toimeenpanemiseksi. Esitys että opetuslautakunta päättää jatkossa palvelusetelin käyttämisestä ja vahvistaa sen arvon, virastopäällikkö tuottajille asetettavista vaatimuksista ja viranhaltijoista, jotka sitten hyväksyvät palvelutuottajat asetettujen vaatimusten mukaisesti. Asiakas voi aina kieltäytyä palvelusetelistä, joten sama palvelu on järjestettävä joka tapauksessa omana toimintana tai ostopalveluna.


3 Läntisen alueen ruotsinkielisten koulujen hallinnollinen yhdistäminen

Alueen viisi ruotsinkielistä koulua yhdistetään ensi lukuvuoden alusta hallinnollisesti yhdeksi peruskouluksi, jossa on luokat 1–9 ja esiopetusta. Muutoksen taustalla on pilotti, josta saatiin hyviä kokemuksia mm. koulujen yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäistämisestä. Oppilaaksiottoalueena toimii koko alue. Koululla on yhteinen rehtori, budjetti ja johtokunta, päätoimipiste Munkkiniemessä ja muissa toimipisteissä apulaisrehtorit. Yhteinen tuntikehys mahdollistaa paremman resurssien jakamisen ja edistää yhdenvertaisuutta.


KAUPUNGINHALLITUKSEN ASIAT

KAUPUNGINJOHTAJA

3 Matti Enrothin ponsi vaihtelevien lumimäärien huomioimisesta talvikunnossapidon budjetissa

Lumimäärät vaihtelevat voimakkaasti. Viime talvet ovat olleet poikkeuksellisen lumisia. Pahin aika on ajoittunut tyypillisesti alkuvuoteen, jolloin tarvittavat budjettiylitykset ovat varhain tiedossa, joskin vuosi sitten joulukuussa oli myös paljon lunta. Parempi varautuminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja ennakoimista. Kaupunginjohtajan aloitteesta on otettu käyttöön runsaslumisien talvien varautumissuunnitelma ja rakennusvirasto tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa resurssien kohdentamiseksi paremmin, mutta esim. urakkasopimuksissa varautuminen tulisi kalliiksi  ja mielekkäämpänä pidetään pitäytymistä keskimääräisten talviolosuhteiden arvioissa.


4 Kaupunginmuseon johtokunnan virkamatka Liverpooliin

Lauta- ja johtokunnat tekevät kautensa aikana tyypillisesti yhden opintomatkan, jonka tavoitteena on tutustua paitsi ulkomaisiin käytäntöihin myös lautakuntakollegoihin ja keskeisiin virkamiehiin. Mikäli matkakohde on lähialueen ulkopuolella, tarvitaan kh:n päätös. Taidemuseon johtokunta lähtee loka-marraskuun taitteessa Liverpooliin tutustumaan kaupungin museoihin. Kustannusarvio on 940 eur/hlö.


5 Rakennuslautakunnan virkamatka Hampuriin

Rakennuslautakunta lähtee lokakuun alussa Hampuriin, samaan aikaan kiinteistölautakunnan kanssa. Tarkoituksena tutustua mm. Hafen City’n  ja IBA-asuntomessuihin. Kustannusarvio on 864 eur/hlö. Siellä nähdään, sillä itsehän matkustan parin viikon päästä Berliiniin ja Hampuriin kiinteistölautakunnan mukana, vauva repussa.


RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1 Lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2014 – 2017

Ilmaistaan huoli valtion rahoituksen riittämättömyydestä. Toivotaan pidempää suunnitellusykliä epävarmuuden vähentämiseksi. Valtion tulee osaltaan luoda edellytykset kansantaloudellisesti tärkeän työssäkäyntialueen kehittämiselle ja maankäytön tiivistämiselle. Liikennepoliittisen selonteon mukaan voimakas panostus raideliikenteeseen ei lyhyellä aikavälillä vähennä tieverkon kehittämistarvetta. Suunnitelmasta puuttuu meille tärkeitä hankkeita.


2 Automaattimetron tilannekatsaus

Merkitään puolivuosittainen tilannekatsaus tiedoksi. Projektin valmiusaste oli elokuun lopussa 55,8 %. Kolmeen vanhaan M100-metrojunaan on tehty automaattimetron vaatimat tekniset muutokset. Ne on katsastettu ja takaisin liikenteessä. Syksyn aikana ajetaan öisin automaaattiajotestejä järjestelmän toimivuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Seuraavana vuorossa on kolme M200-junaa, joista yksi on jo luovutettu Siemensille. Asennukset ovat myöhässä sovitusta ja erityisesti automaattisten laituriovien suunnittelussa ja turvaratkaisuissa on ongelmia. Myös uusien junien toimitusaikataulu on haasteellinen. Tavoitteena on edelleen Länsimetron käyttöönotto vuodenvaihteessa 2015/2016 ja täysin automaattiseen ajoon olisi tarkoitus siirtyä loppusyksystä 2016.


3 Valtuutettu Jarmo Niemisen toivomusponsi metsäisen suojeluverkon luomisesta

Pyysimme viikko sitten pöydälle. Suojeluverkon luomiseen suhtaudutaan myönteisesti osana käynnissä olevaa yleiskaavatyötä: metsäinen suojeluverkosto otetaan huomioon, ja sitä varten teetetään tarvittavat luontoselvitykset. Yleiskaavan yhteydessä suunnitellaan virkistysalueverkosto, joka sisältää keskisimmät metsäkohteet ja mahdollistaa myöhemmin suojeluverkoston perustamisen. Tavoite olisi tulossa osaksi yleiskaavan toteuttamisohjelmaa, mutta vastauksessa painottuu enempi virkistys-, ei metsäinen suojeluverkko, josta nähdäksemme valtuustostrategiassakin jo sovittiin.


KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta Haagan kortteleita 29179 ja 29180 ym. koskevassa asemakaava-asiassa nro 12168 (Hopeapolun ympäristö)

Lausunnossa esitetään kaavavalituksen hylkäämistä perusteettomana.

“Nykyisin käytössä oleviin asemakaavamerkintöihin ei kuulu enää asuntolatyyppisten kerrostalojen korttelialuetta (AKS).  Kaavamuutoksen yhteydessä on siten johdonmukaista muuttaa vanhentunut kaavamerkintä nykyisin käytössä olevaksi kaavamerkinnäksi. Asuinkerrostalojen korttelialueelle (AK) voidaan sijoittaa myös asuntolarakennuksia tai palveluasuntoja. Tämä on tuotu esiin myös kaupunginvaltuuston päätöksessä, jossa on todettu, että kaavamerkintä AK mahdollistaa opiskelija-asuntolan sijoittamisen korttelialueelle.”


2 Haagan, Lassilan korttelien 29179 ja 29180 sekä katualueiden (Hopeapolun ympäristö) asemakaavan muutoksen nro 12168 määrääminen   osittain voimaan ennen lainvoimaisuutta

Valitus kohdistuu vain yhden korttelin käyttötarkoitukseen, joten muilta osin ei liene ongelma määrätä asemakaavamuutos osittain voimaan.


3 Pekka Saarnion ponsi asukastilojen järjestämisestä ja kulttuuri- ja asukastila Mellarin toiminnan kehittämisestä

Kaupungin tukema asukastila Mellari sijaitsee nykyisessä ostoskeskuksessa, joka ollaan purkamassa ja jonka tilalle ollaan rakentamassa asuntoja. Saatujen lausuntojen mukaan alueella on useita tiloja, joissa toiminta voisi jatkua. Ainakin kirjasto on kiinnostunut yhteistyöstä ja tilakeskuksessa on meneillään tarveselvitys kirjaston saamiseksi alueelle. Lisäksi tekeillä oleva selvitys asukastalotoiminnasta on valmistumassa tämän vuoden aikana. Lausunnon mukaan kh pitää Mellarin toimintaa suuressa arvossa ja luottaa sen jatkuvan, vaikka tarkempi kuvio on vielä auki.


4 Maanalaisen alueen varaaminen Kiinteistö Oy Valtakulmalle (2. kaupunginosa, Kluuvi, asema-aukio)

Kiinteistölautakunnan esityksen mukainen ehdotus, että varataan asematunnelin ja valtakulman korttelin välissä asema-aukion alla sijaitseva alue liikekeskuksen laajentamismahdollisuuksien selvittämiseksi. Tämä valtakulman liikekeskus on yhtä kuin keskustan Sokoksen ja Vaakunan ym. kortteli.

Hakija perustelee laajennustoivettaan mm. S-marketin ahtaudella ja esittelijä alueen varaamista sillä, että hanke voisi parantaa keskustan palvelutarjontaa ja kilpailukykyä.


5 Ruskeasuon tontin varaaminen NCC Rakennus Oy:lle hotelli-, liike- ja palvelutilojen suunnittelua varten (Ruskeasuo, tontti 16748/5)

NCC on kehittänyt Ruskeasuon alueelle business park –kokonaisuutta mm. rakentamalla toimitaloja Mannerheimintien päähän. Nyt ollaan varaamassa tontti hotellin (270 huonetta), päivittäistavarakaupan (maan tasalla 1900 m2), parkkihallin (alustava toive 600 paikkaa) ja liiketilan (1000m2 kuntosali, lääkärikeskus tms.) suunnittelua varten. Pääkäyttäjäksi olisi tulossa hotelliyrittäjänä tuntemattomampi Forenom. Ilmeisesti aluetta on markkinoitu hotteliyrittäjille pidempään ja alustava varauskin toiselle toimijalle jo oli, mutta kiinnostus on ollut rajallista.


SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1 Lausunto toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän raportista ja lastensuojelun laatusuositusluonnoksesta

Lastensuojelun toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina ja asiakasmäärät kasvaneet. Selvitysryhmä on esittänyt yhteensä 54 toimenpidettä puutteiden korjaamiseksi. Lausunnossa kh:n mukaan mm. lakia tulisi muuttaa siten, että lastensuojeluilmoitus tehtäisiin aina poliisille, jos lapsen hengen tai terveyden katsotaan olevan vaarassa ja osallisuuden vahvistamista pidetään tärkeänä. Koko lausunto löytyy täältä.

2 Virkojen perustaminen ja virkanimikkeiden muuttaminen sosiaali- ja terveysvirastossa

Perustetaan uusia virkoja sellaisten tehtävien hoitamiseksi, jotka itsessään virkasuhdetta edellyttävät – niissä käytetään julkista valtaa. Samalla muutetaan nimikkeitä ja korjataan palkkoja sekä alas että ylös. Asianosaisia henkilöitä on kuultu.


SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1 Sirkku Ingervon ponsi iltapäivätoiminnan järjestämisestä 1-2 luokkalaisille lukuvuonna 2013-14

Määrärahaa nostettiin 160 tuhannella eurolla, mikä riittänee paikan järjestämiseen kaikille hakuajan puitteissa hakeneille olettaen että n. 200 vanhempaa peruu kuten ilmeisesti tyypillistä. Näille peruutuspaikoille pyritään sitten sijoittamaan myös hakuajan umpeuduttua hakeneita. Talousarvioehdotuksessa pitäisi olla huomioituna väestönkasvun perusteella lisääntyvä kysyntä.


2 Mari Holopaisen ponsi golfkentän avoimemman käytön mahdollisuuksista

Vastauksessa viitataan aiempaan, vuoden 2009 sopimusneuvotteluun, jossa avointa käyttöä lisättiin mm. nostamalla vieraiden tasoitusrajoja naisille (ilmeisesti) tavanomaiseen 36:een ja miehille tiukkaan 30:een. Näitä edelleen tiukahkoja rajoja perustellaan sillä, että alueella on suosittuja ulkoilureittejä ja pelaajilta voidaan siksi edellyttää taitoa. Lisäksi klubi on oma-aloitteisesti höllentänyt jäsenten etuoikeuksia peliaikojen varaamisessa, ja viime vuonna vierailijat pelasivat noin kolmanneksen vuoden aikana pelatuista kierroksista. Mukana luvussa on ilmeisesti juniorien farmitoiminta, johon osallistuu 120 nuorta ja heistä 80 on ei-jäseniä. Mikäli avoimuutta haluttaisiin vieläkin lisätä, pitäisi käydä uudet sopimusneuvottelut.

]]>
/blogi/?feed=rss2&p=481 0
Eräänä sunnuntaina, kesän jälkeen /blogi/?p=461 /blogi/?p=461#comments Sun, 22 Sep 2013 08:01:44 +0000 Tuuli /blogi/?p=461

Kuten jotkut tietävätkin, perheemme kasvoi keväällä toisella lapsella. Ihmeellinen, kaunis Arne Oiva syntyi aurinkoisena pakkaspäivänä maaliskuun puolessavälissä. Olen päivätyöstäni äitiysvapaalla vuoden loppuun, mutta kunnallispolitiikassa kaupunginhallitusryhmämme puheenjohtajana täysillä mukana. Harmillisesti blogin pitäminen on jäänyt. Toimin kaupunginhallituksen asioissa ryhmämme pääneuvottelijana, missä riittää tekemistä, etenkin yhdistettynä lapsiperhearkeen ja kesän yli kestäneeseen putkiremonttiin. Viimein pääsimme sentään takaisin kotiin ja pölyn läpi näkyy taas valoa. Enää on puoli omaisuutta purkamatta laatikoista. Jokainen kotiin jätetty kippo ja kuppi on pitänyt tiskata remonttipölystä, luonnollisesti. Mutta oma koti!

Kesän kohokohtia olivat kaupunginhallituksen opintomatka Torinoon ja Milanoon, jossa tutustuimme mm. designiin ja teemavuoden hyödyntämiseen kaupunkimarkkinoinnissa, pitkä viikonloppu vaeltamassa Aostan laaksossa Torinosta pohjoiseen, sekä myöhäiskesän reissu New Yorkiin. Kaksi pientä lasta matkassa tuo uuden ulottuvuuden suurkaupunkilomailuun, mutta New Yorkissa on hienompia leikkipuistoja kuin Helsingissä ja maailman parhaat hampurilaiset upposivat myös uhmaikäiseen 3-vuotiaaseen. Vuokrasimme Airbnb:n kautta asunnon viehättävästä Carroll Gardensin kaupunginosasta Brooklynista, jossa on luomuruokakauppoja ja joogasaleja vähän joka kulmassa.

P.S. Pidin mm. kesäkuussa valtuustossa vihreiden ryhmäpuheen viime vuoden tilinpäätöksestä. Tallennan sen tähän alle arkistointimielessä kuten aikaisemmatkin tärkeät, valmistellut puheeni, vaikkei se ole enää aivan ajankohtainen.

P.P.S. Tiesithän, että kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata livenä tai tallenteina Helsinki-kanavalta. Minun puheenvuoroni löytyvät lisäksi keskitetysti täältä, joskin keskustelusta irrotettuna ne ovat taatusti hoopoja. Kaupunginhallituksen jokaviikkoiset kokoukset ovat valitettavasti suljettuja, mutta niistä raportoin mm. facebook-sivullani ja silloin tällöin täällä blogissa.



19.6.2013 Vihreiden ryhmäpuhe vuoden 2012 tilinpäätöksestä


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Aivan ensiksi haluan kiittää tarkastuslautakuntaa jälleen kerran perinpohjaisesta työstä. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat tavoitteet toteutuneet. Jo tästä syystä nyt käsillä oleva paperi on kiinnostavimpia, joka valtuutetun käsien lävitse vuodessa kulkee. Valtuutetuille käsiteltävät asiat ovat tuttuja, mutta arviointikertomus antaa uuden näkökulman kaupungin toiminnan tarkasteluun. Ennen kaikkea se seuraa sitä, miten hyvin kaupunkilaisten tahto on kaupungin käytännön toiminnassa toteutunut.

Itse tilinpäätöksestä haluan nostaa esiin joukon karuja lukuja: Kaupungin menokasvu lähes kaksinkertaistui viime vuonna, mutta tulot eivät kasvaneet samaa tahtia. Jos jotain hyvää, kunnallisverotulot kasvoivat 4 prosenttia ja kiinteistövero reilun prosentin, mutta kun yhteisöveron tuotto heikkeni samana aikana 21 prosenttia, tilanne on huolestuttava.

Kaupungin tilinpäätös osoittaa 138, 9 miljoonan euron ylijäämää, mutta vain ja ainoastaan liikelaitosten ansiosta. Ilman niitä vuoden 2012 alijäämä olisi ollut lähes 43 miljoonaa euroa. Palvelutuotantomme rahoitus on erityisen riippuvaista Helsingin energian tuloutuksesta. Tämä on kuitenkin savijaloilla seisovaa rahaa, jonka ei voida monestakin syystä edellyttää pysyvän nykyisellä tasolla.

Viime vuoden lopussa meillä oli velkaa hieman alle 2 000 euroa asukasta kohti, määrä jonka hartiamme vielä hyvin kantavat, mutta hyvinvoinnin turvaamiseksi meidän on kyettävä hillitsemään menokasvua niin, että menot eivät kasva jatkuvasti tuloja nopeammin. Hankaluus syntyy siitä, miten rakentaa samaan aikaan sekä sosiaalisesti ja ekologisesti että myös taloudellisesti kestävää kaupunkia. Sellaisen kaupungin olemme lapsillemme velkaa.

Suurimmalle osalle asukkaistaan Helsinki on vaikeasta taloustilanteesta huolimatta parempi paikka asua ja elää kuin koskaan ennen. Jotta näin olisi myös jatkossa, meidän on päättäjinä hahmotettava olennainen ja uskallettava tehdä välillä vaikeita, välillä rohkeita päätöksiä.

Nostetaan esiin muutamia keskeisiä ongelmakohtia.

Ensinnäkin: tarvitsemme lisää työtä ja koulutusta. Kaupungin toimeentulotukimenot ylittyivät viime vuonna noin 22,7 milj. eurolla, mikä kertoo jostain isommasta. Jotta Helsinki pysyy elinvoimaisena ja helsinkiläiset voivat hyvin, tarvitsemme lisää työtä.

Aloitan nuorista: Helsingissä on yli 9 000 syrjäytymisriskissä olevaa nuorta. Peräti 20 prosenttia 20–29-vuotiaista on ilman toisen asteen koulutusta.  Toistan, viidennes. Tämän joukon työura jää tilastojen perusteella 20 vuoteen, mikä on paitsi kansantaloudellisesti, myös inhimillisesti kestämätöntä. Nuorisotakuun toteuttaminen on aivan mielettömän tärkeä tavoite. Me emme saa antaa sen karata käsistämme, ja siksi onkin helppoa yhtyä huoleen paitsi ammatillisen koulutuksen myös oppisopimuspaikkojen riittävyydestä ja maahanmuuttajien suomenkielen opetuksen tarpeesta. Nuori ei syrjäydy yhdessä yössä ja siksi erityisesti lapsiperheiden köyhyys ja tukiverkostojen vähäisyys kannattaa ottaa vakavasti päätöksenteossa.

Ja sitten kypsässä iässä oleviin: Helsinki näyttää omilla toimillaan työnantajana hyvää esimerkkiä: kaupungin palveluksessa olevien työurat pitenevät.  Toivottavasti myös maan hallitus tai viimeistään seuraava hallitus hoitaa myös oman tonttinsa ja ryhtyy toimiin eläkeiän nostamiseksi, koska se on valitettavasti asia joka ei ole tämän valtuuston käsissä.

Ongelmakohta kaksi: Asumisen kalleus on yhä vakavampi ongelma. Helsinki kasvaa, mutta asuntotuotanto ei pysy perässä. Ostin ensimmäisen yksiöni ollessani 24-vuotias opiskelija, pankkilainalla 100 tuhannella eurolla. Nyt samalla rahalla ei saisi samasta kaupunginosasta puoltakaan siitä asunnosta. Myös perheasuntojen hinnat karkaavat ihmisten ulottumattomiin, ja nyt puhutaan työssäkäyvästä keskiluokasta. On järjetöntä, että helsinkiläiskaksion hinnalla saisi talon paitsi melkein mistä vaan Suomen kunnasta myös joistain maailman metropoleista.

Tarkastuslautakunta huomauttaa aivan oikein, että asuntotuotantoa on sujuvoitettava. Kaavaprosessia on kevennettävä ja kaavamääräyksiä väljennettävä. Vihreä valtuustoryhmä aloittaisi tarpeettomista väestönsuojista ja ennen kaikkea parkkipaikkanormista: Helsinkiläisten autoton enemmistö maksaa siitä asunnoissaan kovan hinnan. Seurauksena Helsinki kaavoittaa tehottomasti ja menettää verotuloja naapurikuntiin.

Kaavavaiheen ratkaisuilla on suuri vaikutus alueen ja rakennusten lopullisiin investointi- ja käyttökustannuksiin, ja kuten kaupunginhallituskin lausunnossaan toteaa, meidän pitää varmistaa ettei kaavoista tule liian kalliita toteuttaa. Hyvä esimerkki kalliista suunnittelusta on Koivusaaren kaava, jossa 100 miljoonan arvoinen kansi moottoritien päälle siirsi koko hankkeen hamaan tulevaisuuteen. Ilman kallista monitasoratkaisua Koivusaaren rakentaminen voitaisiin aloittaa kannattavasti vaikka huomenna.

Kolmas räikeä ongelmakohta on sellainen, jonka luulisi kiinnostavan valtuustoa aivan erityisesti. Demokratian, kaupungin johtamisen ja kuntalaisten tahdon toteutumisen kannalta on hyvin huolestuttavaa, että  talousarvion 101 sitovasta toiminnallisesta tavoitteesta toteutui vain 77 – eli 76 prosenttia. Jokainen sitova tavoite on tiukkojen, demokraattisten neuvottelujen tulos. Onko niin, että esitämme epärealistisia tavoitteita, vai niin, että toiminnallisia tavoitteita ei kunnioiteta tarpeeksi kaupungin virkamiesjohdossa?

Erityisesti ilmasto- ja liikenneasioissa pärjäsimme huonosti. Sitovista tavoitteista jäätiin selvästi mm. seuraavissa kategorioissa: ”kaupunkirakennetta eheytetään ilmastonmuutokseen vastaamiseksi”, ”liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi” ja ”liikennejärjestelmää kehitetään pääosin raideliikenteeseen perustuen joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla sekä kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia lisäämällä”. Vastaavasti rakentamispalvelun tavoitteena oli vähentää energian kokonaiskulutusta 2 prosentilla, mutta kulutus päinvastoin kasvoi 13,4 prosentilla. Lastemme tulevaisuuden kannalta väitän, että nämä olisivat melkeinpä niitä kaikkein keskeisempiä tavoitteita.

Lopuksi ja samasta aiheesta jatkaakseni: millään edellämainitulla ei ole juuri merkitystä, ellei tulevaisuus ole ekologisesti kestävällä pohjalla. Olemme juuri valtuustostrategian yhteydessä sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjämme 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tämä edelleen varsin maltillinen tavoite ei todellakaan nosta meitä edelläkävijöiden joukkoon, mutta kannustaa toivottavasti parantamaan energiatehokkuutta ja vähentämään päästöjä. Liian usein tuntuu, että olisi käynnissä joku muka tulenpalavampi kriisi, joka lykkää maapallon pelastamista.

Arvoisa puheenjohtaja, näiden huomioiden saattelemana vihreä valtuustoryhmä puoltaa vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksymistä.

]]>
/blogi/?feed=rss2&p=461 0